Koulusta part 2

Sunnuntain ja maanantain välinen yö. Herään ensimmäisen kerran kolmelta, kun kirkossa on taas meno päällä. Seuraavan kerran herään puoli viiden aikoihin, kun naapurin lapset alkavat leikkiä. Herätyskello soi kuudelta. Makoilen sängyssä puoleen asti ja sitten nousen ylös. Kahdeksalta suuntaan kouluun, jossa tervehdin paria opettajaa. Osa lapsista on vielä siivoamassa tai hakemassa vettä, mutta suurin osa seisoo valmiina aamunavausta varten. Vähän kahdeksan jälkeen ilmoille kajahtaa Ghanan kansallislaulu "God bless our homeland Ghana" ja sen jälkeen laulu, jossa toivotetaan huomenta Jumalalle: "Good morning Jesus, good morning Lord..." Tämän jälkeen opettaja käy jokaisen oppilaan läpi ja tarkastaa, että jalassa on sukat, kädessä liina ja päällä puhdas koulupuku. Jos näin ei ole, keppi heilahtaa. Tämän jälkeen on marssilaulun vuoro. Luokka kerrallaan oppilaat menevät luokkiin odottamaan tunnin alkua.

Kello näyttää puoli yhdeksää. Tunnin ja 15 minuutin päästä opetan englantia 8. luokkalaisille. Käytän jäljellä olevan ajan tunnin valmisteluun ja musiikin kuunteluun.

***

Oppitunnin jälkeen siirryn toiseen luokkaan, jossa opetan I.C.T.:tä 7. luokkalaisille. "Knocking", kuuluu ääni takaani. "Yes?", kysyn pojalta, joka on tullut luokkaan. "I came to collect my pen from this boy", kuuluu vastaus. Itken ja nauran samaan aikaan sisäisesti - kynät näyttävät olevan hiipuva luonnonvara meidän koulussa, koska oppilaat joko 1.) kadottavat 2.) rikkovat kynän heti sellaisen saatuaan.

"Break time, pleeeease!" Pienimmät oppilaat kiiruhtavat pöydän luokse, jossa kanttiininainen myy riisiä. Menen ulos, jossa osa lapsista leikkii. Joku laskee liukumäkeä maha edellä, tömähtää maahan ja alkaa itkeä. Menen paikalle, pyyhin kyyneleet ja putsaan hiekat pojan vaatteista. 10 sekuntia myöhemmin lapsi on taas leikkimässä. Poika, joka vastaa kellon soittamisesta, on myöhässä. Näen pojan kauempana ja osoitan rannettani. Menee vielä viitisen minuuttia ja sitten poika raahautua sisälle ja soittaa kelloa: "Break over, pleeeease!"

Istahdan pöydän ääreen ja alan valmistella seuraavan päivän tunteja. Hetken päästä pieni tyttö tulee pyytämään laastaria. Annan laastarin ja jatkan kirjoittamista. Seuraavan kerran huomio herpaantuu, kun kuulen kovaäänistä itkua. Nostan katseen ja näen opettajan lyövän oppilasta kepillä. Samalla sekunnilla, kun lyöminen loppuu, loppuu myös itku. Tunti jatkuu normaalisti. Toisaalla opettaja nukkuu pöytää vasten samalla, kun yksi oppilaista kirjoittaa muistiinpanoja taululle.

Kello on puoli yksi. Siirryn ruokalaan, jossa jaan ruoan valmiiksi pöytiin Hannahin kanssa. Pian Nursery-luokan lapset kiiruhtavat sisään. Luokka kerrallaan oppilaat tulevat syömään ja viimein kuuluu huuto: "Class 10" - meidän opettajien vuoro. Ruoan jälkeen tiskataan omat lautaset ja sitten siivotaan ruokala.

Viimeinen tunti käynnistyy. Kurkistan Nursery-luokkaan, jossa näky on hulvaton: osa lapsista juoksee ympyrää ja laulaa kovaäänisesti samalla, kun osa lapsista nukkuu lattialla mattojen päällä. Kaksi nuorinta lasta istuu vastapäätä toisiaan ja kommunikoi käsiään käyttäen, vaikka eivät osaa vielä puhua. Opettajat istuvat tuoleilla ja juttelevat keskenään. Menen takaisin pöydän ääreen, mutta vain hetkeksi, koska kohta edessäni on poika, joka kertoo kahden oppilaan tappelevan. Seuraan poikaa luokkaan, jossa tyttö ja poika ovat kiinni toisissaan. Joudun käyttämään voimaa pitääkseni nämä kaksi irti toisistaan. "Madam, please, let me beat him a bit", sanoo tyttö anelevalla äänellä.

Kello kolmelta soi kello: "Closing time, pleeeease!" Riemunkiljahdukset täyttävät koulun. Saatan pienen tytön kotiin ja olen matkalla huoneeseeni, kun yksi opettajista kysyy, voisiko ottaa koulun tietokoneen kotiinsa. Vastaan, että kone on tarkoitettu vain oppitunteja varten. Selvästi pettyneenä opettaja poistuu paikalta ja minä rojahdan sänkyyn.

Psst. Alhaalla olevat kuvat on promokuvia koulubussia varten, luokkakoot ei siis normaalisti oo näin isoja.

No wonder they always think we're twins...

*Pictures from Hannah's camera