Lake Bosomtwe

Viime viikolla Sara ja Mirijam toisesta projektista ehdotti, että tehtäis jotain tänä viikonloppuna. Päädyttiin lopulta matkustamaan Kumasista n. tunnin matkan päässä sijaitsevalle järvelle. Niinpä pakattiin reput ja lähdettiin eilen aamulla ensin kohti Kumasin keskustaa, Saran ja Mirijamin projektille. Sieltä käveltiin ensin muutaman sadan metrin matka paikkaan, josta jatkettiin trotrolla. Päätepysäkin jälkeen otettiin vielä taksi, joka vei meidät järvelle asti. Lähdettiin meidän omalta koululta 9 aikoihin ja perillä Bosomtwessa oltiin n. 1 aikoihin. (jos muistan oikein)

Oltiin yötä pienessä resortissa, josta vuokrattiin kaksi 2 hengen mökkiä. Mökit oli ihania: kivalla tyylillä sisustettuja ja pehmeillä parisängyillä varustettuja. Mökkien ihailun jälkeen syötiin lounasta majapaikan pienessä ravintolassa. Listalta löytyi jopa ranskalaisia ja nugetteja, mutta päädyin kuitenkin ottamaan nuudelikeittoa ja toastin. Syömisen jälkeen mentiin n. 100 metrin päässä sijaitsevalle pienelle rantapoukamalle, jossa vaan ihailtiin maisemaa ja otettiin kuvia. (okei, makoiltiin hetki bikinit päällä ja otettiin aurinkoa, vaikka taivas oli pilvinen) Kuvasta ei tietenkään välity oikea tunnelma, mutta koko paikka oli vaan niin kaunis! Järveä ympäröi vehreät vuoret ja veden päällä leiju pieni usva. Tunsin oloni niiin rentoutuneeks. Siinä samalla tuli kuitenkin jotenki epätodellinen olo. Tuntu, kun oltais päättämässä mein matkaa, vaikka oikeesti tuleva puolivuotinen on vasta alussa. Tunsin myös jostain syystä pientä syyllisyyttä: ollaan täällä tekemässä töitä, joten onko meillä oikeutta elää samalla turistielämää? Luultavasti on. Luulen, että työnteko jopa sujuu paremmin, kun pääsee välillä tuulettumaan muualle. Täytyy myös myöntää, että oli ihanaa päästä puhumaan suomea Saran kanssa. Meidän lisäksi resortissa oli myös kaksi belgialaisnaista ja havahduin siihen, kuinka muiden valkonaamojen näkeminen tuo tiettyä turvaa.

Lauantai-iltana käytiin vielä ennen ruokaa kävelyllä tiellä, joka johti pienen kylän läpi. Kylän jälkeen matka jatkui tien toisella puolella olevaa järveä ja toisella puolella olevia plantaaseja ihaillen. Erityisen ihastunut olin puuhun, joka muistutti hyvin paljon Tarzanissa (siinä piirretyssä) näkyviä korkeita sademetsäpuita. Syötiin toinen ihana ateria ja sen jälkeen oltiinkin jo ihan valmiita käymään nukkumaan. Matkustaminen selvästi vaati veronsa. Oli suorastaan autuaallista nukkua kattotuulettimen alla, ilman kirkosta kantautuvaa musiikkia. (meidän oman projektin kirkko kun tuntuu olevan auki 24/7 ja laulu raikaa usempina iltoina 2 tai 3 saakka...)

Tänä aamuna herättiin ja syötiin aamupalaksi pannukakkuja (!!) ja toasteja. Hinta oli kyllä paikalliseen hintatasoon nähden erittäin kallis, mutta pannukakut oli sen arvoisia. Otettiin vielä muutamia kuvia ja sen jälkeen pakattiin tavarat ja hyvästeltiin paikka hieman haikein mielin. Mentiin taas ensin taksilla ja sen jälkeen trotrolla. Saran ja Mirijamin lähdettyä jatkettiin matkaa vielä Hannahin kanssa ja 2 aikoihin oltiin vihdoin kotona! Siltä se nimittäin tuntui: kotiinpaluulta. Oltiin poissa vaan yks yö, mutta silti oli ihanaa päästä taas omaan huoneeseen. Kaiken kaikkiaan oli tosi onnistunut ensimmäinen reissu! Seuraavaa odotellessa...

ps. koko reissu makso yhteensä n. 120 cediä eli euroissa 30!

Our cabin

We were excited about the mirror!